Friday, October 31, 2014

Q&A - PART 2 - MODELING


-
FIN| Moikka! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Olen varmasti kuluttanut tuota lausetta jo niin monta kertaa, että sen käyttö on minulta kiellettyä. Hävettää muistuttaa, että kysyin teiltä kysymyksiä kesän lopulla ja asta nyt sain aikaiseksi viimeisteltyä tämän postauksen. Toivottavasti sisältö hyvittää pitkän odotuksen. Yritin vastata mallimaailmaa koskeviin kysymyksiin mahdollisimman laajasti ja rehellisesti, mutta jos jäi vielä jotain epäselväksi niin laittakaa kommenttia tulemaan. Mielelläni selvennän vielä parhaani mukaan.

Tuomas 
XX 



-

? Mikä sai sut kiinnostumaan ja innostumaan mallintöistä?
! Huh. Olen visuaalinen ihminen ja aikamoinen haaveilija. Nautin inspiroivista tiloista ja lavasteista. Tykkään kuvitella mitä tilassa on tapahtunut ja selvittää mikä sen tunnelma on. Voin sanoa että kiinnostus on lähtöisin lehtien editorialeista. Halusin olla mukana luomassa kuvan tunnelmaa ja päästä eläytymään siihen. Näin jälkikäteen miettien olin hieman naivi, sillä kaikkihan on vain illuusiota. Ei silti kaduta, sillä on aina yhtä positiivista nähdä lopputulos. 

Innostus kasvaa aina menestyksen myötä. Muistan kuinka innostunut olin kun ensimmäisen kerran olin Helsingissä kuvattavana. Sitten muistan kuinka se into kasvoi entisestään kun sain ensimmäisen toimistoni. Ja voi sen nuoren pojan intoa kun piti lähteä ensimmäistä kertaa kuvausmatkalle ulkomaille. Siitä pisteestä on tultu pitkälle, mutta edelleen halu näyttää, että pystyn siihen on minua eteenpäin vievä voima.



? Kuinka usein keskimäärin saat keikkoja?
! Näin uran alkuvaiheessa töitä tulee satunnaisesti ja ne painottuvat lähinnä muotiviikkojen ajalle. Paljon riippuu myös siitä, mitä lookkia juuri sillä sesongilla etsitään. Toisella sesongilla voi saada useampia keikkoja, mutta seuraavalla ei ollenkaan. Mallintöillä ei siis tosiaankaan tienaa hirveitä summia, ennen kuin pääsee ns. pinnalle. Naisilla on luonnollisesti vähän parempi asema kuin miehillä. Media ei hehkuta miesmalleja samoin kuin naismalleja.



? Teetkö muita töitä mallintöiden ohella vai saatko jotain tukia esim. Kelalta sinne?
! En hakenut opiskelemaan, joten Kelalta ei tukia tipu. En tee tällä hetkellä muita töitä, mutta olen nyt huomannut että osa-aikatyön kankkiminen olisi enemmän kuin suositeltavaa. Mitä enemmän tähän blogin kirjoittamiseen panostaa, sitä enemmän se tuntuu muuttuvan työksi. Se on hyvä juttu.



-
? Oot ilmeisesti kolmessa mallitoimistossa. Tiiätkö, onko Suomen toimistoissa jotain sääntöjä kuinka monen toimiston listoilla saa olla? Entä ulkomailla? Mitä kautta lähestyit ulkomaan toimistoja? 

! Jep. Mallilla on äititoimisto, joka on yleensä samasta kaupungista, mistä malli on kotoisin tai missä hän uransa aloittaa. Nyt tarkkana, sillä loppu riippuu siitä onko henkilö ammatti-* vai mainosmalli**. En tiedä asiaa tarkalleen mainosmallien näkökulmasta, mutta olettaisin, että Suomessa mainosmallilla on vain yksi toimisto. Mallitoimistoja on siellä maan kokoon suhteutettuna kovin vähän ja he tekevät yhteistyötä keskenään. Yleisesti ottaen mallilla voi olla toimisto vaikka joka kaupungissa, mikäli se on tarpeellista. Näin ainakin ammattimallipuolella.

Käytännössä ammattimalli tarvitsee toimistot vain muodin pääkaupungeista: Pariisi, Lontoo, Milano, Berliini, Barcelona, New York ja Tokio. Mulla on tällä hetkellä mallitoimisto Tallinnassa, Milanossa ja Pariisissa. Tallinnan toimisto on äititoimisto.

Loppujen lopuksi kun töitä tehdään lähinnä vain muotiviikkojen aikaan, ja kaikki kalenteriin merkattu aika niiden välissä on tyhjää täynnä, ei muista toimistoista ole paljoa hyötyä. Miesten muotiviikot on kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja kesäkuussa. Järjestys on (Euroopassa) yleensä jotenkin seuraavanlainen: Lontoo, Milano, Berliini ja Pariisi. Aktiivisimmat mallit lentelevät kaikki edellä mainitut kaupungit läpi tuon muutaman viikon aikana. Joskus jopa useampaankin kertaan. Mutta sitten kun muotiviikot on kävelty ja kuvaukset, sekä showroomit tehty, loppuu kaikki. Juuri mitään ei tapahdu ennen seuraavaa sesonkia. Tiestysti jos on toimistoja Aasiassa ja Amerikassa, on töitä lähes jatkuvasti tarjolla. Siellä on muotiviikot hieman eri aikoihin.

Mitä kautta sitten lähestyin ulkomaan toimistoja. Äititoimisto lähettää "mainospaketteja" muihin toimistoihin säännöllisin väliajoin. Siellä voidaan sitten katsoa, löytyykö kiinnostavaa ja seuraavalle sesongille tarpeellista mallia jonkun toisen toimiston "paketista". Jos ei ole äititoimistoa, voi olla suoraan yhteydessä toimistoihin ulkomailla. Lähes jokaisen toimiston nettisivuilta löytyy kohta: "become a model". Klikkaa linkkiä ja toimii ohjeiden mukaan. Itse järjestin paikat Milanosta ja Pariisista vierailemalla toimistoissa henkilökohtaisesti. Tapaamalla bookkereita*** henkilökohtaisesti antaa itsestään aktiivisen ja positiivisen mielikuvan

Vielä vähän käsitteitä:

* Ammattimalli - on henkilö, joka keskittyy erityisesti näytöksiin ja editoriaaleihin. Hän työskentelee kansainvälisesti ja pyrkii nimikkeen mukaisesti tekemään tätä työtä ammatikseensa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ammattimallit ovat vähän "rumia" ja erikoisen näköisiä. He ovat persoonallisia ja herättävät kiinnostusta. Ammattimalleja ovat esim. Cara Delevingne, Suvi Koponen, Francisco Lachowski ja Sean O'Pry.

** Mainosmalli - on enemmän paikallinen. Tekee lavanäytöksiä kauppakeskuksissa, sekä kuvauksia katalogeissa ja mainoslehdissä. Ja henkilökohtainen mielipiteenä on, että mainosmallit ovat "tavallisen näköisiä" ja helposti samaistuttavia. Heidän avullaan on tarkoitus myydä tuote Espoossa asuvalle Kalle koti-isälle ja Tampereelle muuttaneelle Liisa-lakinaiselle. Sitten on tietysti vielä erikseen missit, joista en rehellisesti sanoen tiedä mitään muuta, kuin että hekin tekevät joskus vastaavan tyylisiä keikkoja.

*** Bookkeri - eli mallitoimistossa työskentelevä "agentti" alias mallin manageri. Bookkerin tehtävänä on myydä mallia asiakkaalle (kuulostipa pahalta) ja hoitaa paperityöt. Bookkeri on yhteydessä malliin ja kertoo milloin mikäkin casting, eli työnhaku/koe-esiintyminen on. Mitä paremmat suhteet on tähän tärkeään yhteyshenkilöön, sitä paremmin uralla sujuu.



? Ihonhoitovinkkejä ja rutiinit edellisenä päivänä ennen kuvauksia? :--) 

! Itse asiassa kirjoitin just vähän aiheeseen liittyvän postauksen. Sen voi lukea tästä

Iho pysyy puhtaana kun välttää rasvaisia ruokia ja sokereita. Huuhtelen kasvot aamuisin ja pesen ne iltaisin Eucerinin puhdistusaineella. Käytän silmänympärysvoidetta aamuisin ja anti wrinkle kasvovoidetta illoin. Kuorin kasvot silloin tällöin, mutta en missään nimessä työpäivinä. Naama punoittaa sen jälkeen kuin kirsikka.
Kuvauksia edeltävänä päivänä selvitän taustatiedot: missä, milloin ja mitä tarvitaan mukaan. Käyn yleensä läpi valokuvaajan portfolion ja tutustun hänen kuvaustyylinsä. Käyn myös ostamassa kevyttä välipalaa, kuten pähkinöitä, hedelmiä ja porkkanoita. Kuvaukset kestävät usein kolmesta kuuteen tuntiin, joten välillä täytyy tankata. Päivänä ennen kuvauksia yritän syödä kevyemmin ja rentoutua, menen nukkumaan mahdollisimman aikaisin. Viimeisin jää usein vain haaveeksi.



? Kuinka monta kertaa olet joutunut jättämään kuvaukset välistä ja millaisten syiden takia?

! En vielä kertaakaan. Tätä kysymystä mietin pääni puhki ja totesin, että ei ole mitään hyvää syytä jättää kuvauksia väliin. Sairaalahoitoa vaativa vaiva tai lennon myöhästyminen ovat ainoat hidasteet mitkä tulivat mieleen. 





-
? Missä näät itsesi viiden vuoden päästä?

! Tällä hetkellä en oikeasti pysty kuvittelemaan missä olen tai mitä teen viiden vuoden päästä. Se tulee jotenkin liian pian. Varsinkin kun olen ihan hukassa näiden opiskelu juttujen kanssa. Kaikki nyt tekemäni päätökset näkyvät juuri silloin. 



? Mitkä ovat lempipaikkasi Pariisissa?
! Kuulostaa todella kliseiseltä, mutta Louvre on yksi ehdottomista suosikeista. Jostain syystä sen museon tunnelma on niin ainutlaatuinen. Siellä koen itseni todella sanattomaksi. Myös Jardin des Tuileries on ihanteellinen keidas, kun kaipaa luontoa. Le Canal on mukava paikka istua iltaa ystävien kesken. Kanaalilla on boheemi tunnelma ja paljon pariisilaisia. Tykkään myös Le Marais ja Montmartren alueista, vaikka niillä pyöriikin paljon turisteja. Täytyy vain eksyä riittävän syvälle, jotta löytää perinteiset kahvilat. Ainiin! Meinasin jo unohtaa Porte de glignancourtin aktiikkikirpputorit! Lisää voit lukea tästä.



? Entä lempivaatekauppasi?
! Tuntuu, etten ole vieläkään löytänyt mitä etsin. Yritän löytää jotain persoonallista pikku-brändiä, joka tekee laadukkaita vaatteita kohtuu edullisesti. Voi olla että sen löytäminen on mahdotonta. Sillä välin olen tylsähkö shoppailija. Ostan paljon perusvaatteita, kuten t-paitoja Uniqlosta. H&M, Zara ja Pull&Bear liikkeissä käyn enimmäkseen, mutta en sanoisi niitä lempivaatekaupoikseni. Sandro Paris on yksi suosikkini. Myös Cos'in vaatteet ovat kiinnostavia. 



? Ketä julkisuuden henkilöä/henkilöitä ihailet tai arvostat?
! Arvostan kaikkia, ketkä tekevät ahkerasti töitä tavoitteidensa ja unelmiensa saavuttamisen eteen. Lista julkisuuden henkilöistä joita ihailen on pitkä, mutta jos valitsen kuusi ihmistä he olisivat seuraavat:

• Emma Watson    
• Cara Delevingne 
• Elizabeth II         
• Eddie Redmayne
• David Beckham  
• Ian McKellen     

Ehdoton ykkönen on Emma Watson. Hän on älykäs, kaunis ja määrätietoinen, mutta silti niin maanläheinen ja inhimillinen. Ihailen suunnattomasti Caran asennetta olla niin avoin ja iloinen. David Beckhamia arvostan esimerkillisenä isänä ja vaikuttajana. Eddie Redmaynellä vain on se karisma ja tyyli. Plus ne pisamat. Elizabeth II ja Ian McKellen - arvostan. 
Nyt on kummallista, että kaikki edellä mainitut ovat syntyneet samalla saarella. Tässä taitaa olla analyysin paikka.



-
EN| Questions and answers again. Some deep answers about modeling. Please use translator. 

Tuomas
XX



Aloe Blacc - The Man

Wednesday, October 29, 2014

SUSHIMIPA





-
FIN | Meidän oli tarkoitus viettää leffailtaa pienellä ystäväporukalla, mutta elokuva jäikin kokonaan katsomatta kun herkkujen valmistukseen vierähti useampi tunti. Ajatus sushista tuli kun pohdittiin jotain terveellistä ruokaa, jota olisi helppo valmistaa. Fakta: sushihan on erittäin low carb ilman riisiä. Näppärästi valmistetaan: keitetään riisiä, lisätään täytteet ja kääritään levään. Helppo nakki! 

Ei se nyt kuitenkaan mennyt ihan niin kuin kuvitelmissa. Riisiksi ei kelpaakaan long grain täysjyvä, ja sitä tulee keittää vielä tietyllä tavalla. Merilevälevyjen reunoja täytyy kostuttaa, jotta ne tarttuvat paremmin rullatessa yms. Enpä olisi näitäkään kikkoja tiennyt. Onneksi meillä oli sushi-expertti Rosa! 

Vinkki: jotta saa täydellistä, sushiin sopivaa riisiä, ei tarvitse ostaa itse sushiriisiä. Me käytettiin ihan tavallista valkoista basmatiriisiä. Juju on pikemminkin riisin valmistuksessa. Ensin riisiä liotetaan kylmässä vedessä noin vartti, sitten riisiä kiehautetaan kunnes se on kypsää. Lämpö pois ja annetaan "hautua" kattilassa vielä kymmenisen minuuttia. Kaadetaan ylimääräinen vesi pois ja kipataan riisi isoon astiaan jäähtymään. Lisätään riisietikkaa, joka tekee tahmaisuuden ja antaa maun. Sitten vain sormet ja koko keittiö riisiin. Oli hauskaa siivota seuraavana aamuna. 

Tarkemman ohjeen riisin valmistukseen löydät esim. Maku.fi sivulta. 


EN | With my friends we were suppose to have a movie night at home. Eventually no movie was seen because of making the "snacks" took far too long. And in the end, who wouldn't want to enjoy their meal after preparing it for aprox. two hours? So that's how our movie night turned into a sophisticated sushi dinner.

You cook rice. You spread the rice on a seaweed sheet. You add stuff and you roll. (And you get a) piece of cake! Ok. It wasn't as simple as I thought. What I didn't know before my friend and our sushi expert Rosa told us was that there is even a certain way to cook the rice. I recommend to google: how to cook perfect sushi rice. It will guarantee that your makis and nigiris look and taste like they'd been made by pros. But I'll warn you the rice will be everywhere. On the following day I was like Cinderella. But without a fairy godmother. Still, it was worth it. 

Sushi is such a healthy low carb food. Without the rice.



Two Door Cinema Club - What You Want

Friday, October 24, 2014

WHITE & GOLD






-
PH Alexandre Eustache

FIN | Tänään on tasan 62 päivää jouluun! Sormet on jäässä. Täällä pariisissa lämpötila pyörii siinä 12-15 asteen paikkeilla, välillä käy jopa 20 asteessa, mutta ongelmana on talojen lämmitys. Eilen illalla katsoin sisälämpömittaria ja totesin, että eipä 13 astetta paljon mieltä lämmitä. Rasvakerroskaan ei minun kohdallani oikein riitä pitämään lämpimänä. On siis täytynyt turvautua villaan, puuvillaan, polyesteriin ja jopa untuvatäkkiin. Patterit laitetaan päälle mahdollisesti joulukuussa, joten yritä nyt sitten pärjäillä kun kylmyys tunkeutuu luihin ja ytimiin.

Reilu viikko sitten kuvattiin uusia testikuvia mun portfolioon ranskalaisen valokuvaajan Alexandre Eustachen kanssa. Hän oli juuri palannut vuoden kuvausmatkalta Australiasta, joten juteltavaa riitti (asuin vuoden Brisbanessa). Olen tyytyväinen uusiin kuviin. Etenkin ensimmäisistä pidän valtavasti. Mikä on teidän suosikki kuva?


EN | It's a bit chilly here in Paris. Well probably not as cold as up in the north but still you need to wear a lot of warm clothes. The problem is that they haven't switched the heating on yet. But I've heard that it might happen in December. Last night I checked the internal temperature and it was 13° C. Do they wan't us freeze to death? In Finland the heating system goes on almost immediately when internal temperature goes under 20° C. Cold outside, warm and comfy inside. I guess I have to get along with sweaters and wool socks. Luckily my cat is sitting on my lap and we keep each other warm.

Talking about the warmth. Just over a week ago I had a photoshoot with a French photographer Alexandre Eustache who'd just came back from Australia. He'd been there for a year doing photography. I've also lived in Brisbane for one year so we'd a lot to talk about. It was really nice studio session and I'm happy with the outcome. The first pics are definately my favourite ones. 

Thank you Alexandre!



Sam Sparro - Black & Gold

Thursday, October 16, 2014

NOW IS GOOD

-
FIN| Katsoin eilen illalla elokuvan ja kyllä, katsoin sitä kotisohvalla löhöillessäni. Täysin normaalia. Tai siis ainakin meille suomalaisille. Sain nimittäin viime viikolla selville, että ranskalaiset eivät katso elokuvia kotona. Tämän selvittämiseen käytin kahta ranskalaista tuttavaani. Keskustelun aiheena oli tekemisen puute, joten ehdotin että katso elokuvaa. Sain kummaltakin ensimmäiseksi vastaukseksi, ettei nyt oikein viitsisi tai pystyisi lähtemään elokuviin. Häh? Mieleeni tuli kolme asiaa: a) ranskalaiset eivät vietä aikaa kotona, b) he eivät halua myöntää olevansa ihan tavallisia ihmisiä tai c) ranskalaiset haluavat kiihkeästi pitää heidän yksityisyytensä. Eikö kodin neljän seinän sisäpuolisesta elämästä siis kerrota mitään? Täytyy perehtyä lisää.

Joka tapauksessa. Elokuva jonka katsoin oli "Now Is Good", se on brittiläinen leffa, jota ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa. Elokuva on samankaltainen "Tähtiin Kirjoitettu Virhe" -leffan kanssa. Tässä päähenkilönä on 17-vuotias, leukemiaa sairastava tyttö, joka tietää kuolevansa pian. Ihmettelen, miksei tästä elokuvasta ikinä tullut yhtä suurta hittiä kuin Tähtiin Kirjoitetusta Virheestä. Mielestäni se on täysin yhtä hyvä, ehkä hieman parempikin brittiläisen charmin takia. Suosittelen katsomaan, mikäli sen jostain saa käsiinsä. 

Elokuva perustuu Jenny Downhamin kirjaan, joka on nimeltään "Before I Die" [Ennen kuin kuolen]. Kirjan nimi sopii paremmin tämän postauksen tarkoitusperään. En ole ainakaan tietääkseni kuolemassa lähiaikoina, mutta se sai minut silti miettimään mitä kaikkea haluan kokea elämäni aikana. Olen nyt koko aamun kirjoittanut ylös kaikkia vakavia, outoja ja hölmöjä asioita, joita haaveilen tekeväni seuraavan 90-vuoden aikana. Sain parissa tunnissa kirjoitettua kolme sivullista ja nyt on aika positiivinen mieli. Kun haaveet on kirjoittanut ylös, alkaa ehkä tietoisestikin tavoitella niitä. Kaikkien pitäisi tehdä jotain tällaista. En ainakaan aio kuollessani katua, että voi kun olisin tehnyt sitä tai tätä. Silloin haluan kertoa, että olen tehnyt täydellisen kakun vuonna 2026 ja kirjoittanut blogia isyydestä. Unohtamatta muistella sitä, kun pelastin jonkun hengen New Yorkin metrossa. Elämähän koostuu hetkistä. 


EN| Last night I watched a movie. Yes, I was laying on my couch while watching it. You may wonder why all this. I've just discovered that French people do not watch movies at home. When you say «Je vais regarder un film», it means that you are going to the cinema. I wonder why. Is it that embarrassing to admit that you do normal things at your house? Either these people don't want to admit that they are humans or they fervently do want to keep their privacy. I need to solve this mystery. 

Anyway. The movie was called "Now Is Good" and it was about a girl who had leukemia, blood cancer. The idea was quite similar with The Faul in Our Stars but actually this one was published before. I wonder why this book nor the movie didn't have the same hype as TFIOS. It was equally good but with the British charm in it. I highly recommend Now Is Good.

Honestly the name of the book "Before I Die" (different from the film adaption) comes closer to my interests. The protagonist makes a list of things that she'd like to do before her time runs out. I'm not dying but I still decided to make a list of my dreams and hopes. What do I want to experience in life? We all should write the answers down. Once they're written in black and white you consciously start to achieve your goals. And when you're old and dying you can say you'd lived a full life. In the end you only regret the things you didn't do.

When I'm dying I'd like to tell I baked a perfect cake in 2026 and went to Iceland for a bath. I want to remember when I saved a persons life on the New York subway and when I published my first best seller. After all life's all about moments.



Ellie Goulding - I Know You Care

Monday, October 06, 2014

PLAYLIST OF THE MONTH: OCTOBER


-
FIN| Samalla kun kirjotan tätä, näen hyttysen ikkunan ulkopuolella. Se yrittää epätoivoisesti päästä sisälle lämpimään. Talvi lähestyy, siitä oon varma. Lämpötila on nyt parin viime päivän aikana laskenut aika rajusti. Vielä perjantaiyönä pärjäsi t-paidalla ja bleiserillä, nyt tarvii jo päivälläkin villapaidan ja paksun takin. Vettä sataa, eikä ulos oikein huvita lähteä. Oon ollut vähän flunssainen, mutta nyt jo paranemaan päin. Tässä on se syksyn tunnelma: saa olla sisällä lämpimässä villatakkiin kääriytyneenä, juoda teetä ja kuunnella tällästä musaa. Rakastan syksyä. 
Tätä soittolistaa kuunnellessa voitte päästä samoihin fiiliksiin kun mä. Täytyy sanoa, että tää on kyllä kaikista paras soittolista. 


EN| Winter is coming. That's for sure. As I'm writing this, I see a fly outside my window and it's desperately trying to get in to the warmth. It has started to rain and the temperature is low all of the sudden. I'm wrapped up in my thick cardigan. Drinking tea. This is autumn and I love it. You can channel my feelings through these songs.



HERE'S THE PLAYLIST OF THE MONTH

James Bay - Let It Go



Cocoon - Cathedral


Carla Bruni - Raphael


Mirel Wagner - No Death
(She's a Finn)



Disclosure ft. Sam Smith - Latch


Ellie Goulding - The Writer


Beyoncé - Broken Hearted Girl



Emma Louise - Jungle



Sia - Breathe Me



Justin Nozuka - Sweet Lover